Kirkas lasiseinä loistaa auringossa. Sen läpi voi erottaa osittain maan alla sijaitsevan automaatiolaboratorion, jossa hurisee Euroopan pisin, 84 metrin pituinen automaatiolinjasto.
Muutaman vuoden takaisen rakennusprojektin tuloksena HUSLAB-talo kokosi yhteen kliinisen kemian ja hematologian, kliinisen mikrobiologian, genetiikan ja patologian laboratoriot.
Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli, että saman tyyppiset toiminnot sijaitsevat lähekkäin yli erikoisalojen. Näin voimme yhdistää toimintoja ja hyödyntää samoja laitteita ja toimintatapoja, kuvailee ylikemisti, dosentti Päivi Laitinen HUSLABista.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikrobiologian ja kemian näytteiden vastaanotto yhdistyivät. Elinsiirto- ja hematopatologian laboratorio voi käyttää yhteisiä laitteita erikoishematologian ja virtaussytometrian kanssa. Genetiikka, virologia ja bakteriologia käyttävät puolestaan yhteisiä puhdastiloja.
Myös henkilökunta voi perehtyä ristiin eri erikoisaloihin oman kiinnostuksensa mukaan, Laitinen huomauttaa.
HUSLAB-talon rakentaminen alkoi maaliskuussa 2013 ja talo valmistui elokuussa 2015. Tuotanto aloitettiin uusissa tiloissa helmikuussa 2016.
Samassa talossa toimii myös uusi Tullinpuomin näytteenottolaboratorio polikliinisille asiakkaille. Siellä voidaan tulevaisuudessa palvella jopa 700:aa asiakasta päivässä.
Automaatio nopeuttaa työvaiheita
HUSLAB-talo on täynnä automaatiota ja huipputekniikkaa, joka lisää toiminnan laatua ja tehokkuutta.
Toiminnan keskus on automaatiolaboratorio, joka toimii kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Linjaston näytekapasiteetiksi on suunniteltu jopa 26 000 putkea vuorokaudessa.
Pohjakerroksessa sijaitsee automatisoitu näytteiden vastaanotto, johon tulee jatkossa noin 450 näytelaukkua päivässä 70 näytteenottopisteestä ympäri Helsinkiä ja Uuttamaata.
Autot ajavat talon kellariin, jossa laukut voidaan purkaa suojassa sateelta ja tuiskulta, Laitinen kertoo.
Kuljettaja tuo laukut näytteiden vastaanottotilaan sisääntulokuljettimelle. Kuljetin vie laukut purkupisteisiin, joissa niiden sisältö nostetaan tarjottimille.
Sisääntulokuljettimen hissi nostaa näytetarjottimet kerrosta ylemmäs, jossa tarjottimet ohjataan joko automaatiolinjaston viereen tai manuaaliseen käsittelyyn. Talon sisällä näytteet kuljetetaan eri kerroksiin älykkään talokuljettimen avulla.
Meilahden klinikoilta näytteet tulevat laboratorioon putkipostilla, jonka patruunat puretaan automaattisesti. Lisäksi lähetit kuljettavat näytteitä laboratorioon tunneliyhteyttä pitkin.
Meilahden tornisairaalaan on täältä 400 metriä, mikä on logistisesti haastavaa. Meillä onkin käytössä sähkömopoja, joita näytelähetit voivat käyttää, Päivi Laitinen kertoo hymyillen.
Kaikki saivat kertoa toiveensa
Henkilöstö oli vahvasti mukana uusien tilojen suunnittelussa. Jokaisessa kerroksessa oli vastuuhenkilö, joka vastasi kerroksen toimintojen ja tilojen suunnittelusta.
Kaikki, jotka olivat innostuneita, pääsivät kertomaan toiveensa.
Tilat on suunniteltu toiminnan ehdoilla. Toisaalta niistä on tehty mahdollisimman muuntojoustavat: kun tarpeet muuttuvat, muutokset tiloissa on helppo toteuttaa.
Uudet tilat mahdollistavat toiminnan laadun kehittämisen. Aiemmin osa laboratorioista toimi vuodeosastoista rakennetuissa tiloissa, jotka eivät vastanneet tämän päivän laboratorion tilavaatimuksia, Laitinen kuvailee.
Suunnittelussa kiinnitettiin paljon huomiota myös työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen. Erityisesti tiloissa pyrittiin vähentämään melua ja lisäämään luonnonvaloa.
Laboratorioiden katoissa on akustiikkalevyt ja automaatiolaboratoriossa lisäksi melusiepparit. Nämä tekevät tilasta kaiuttoman, mikä vähentää taustamelun määrää. Melua tuottavat laitteet, kuten esimerkiksi massaspektrometrit, on sijoitettu erilliseen tilaan lasiovien takana.
Rakennusta suunniteltaessa luonnonvaloa haluttiin tuoda kaikkiin tiloihin. Tämän johdosta tiloissa on paljon lasiseiniä. Osittain maan alla sijaitsevaan automaatiolaboratorioon on tuotu luonnonvaloa kaksinkertaisen lasiseinän avulla, mikä tekee tilasta valoisan.
Tietojärjestelmäkin uudistui
Samaan aikaan, kun HUSLAB muutti uusiin tiloihin, se uusi laitekantansa ja tietojärjestelmänsä. Vanhan, pitkään käytössä olleen Multilabin korvasi uudenaikainen, kaikki erikoisalat yhdistävä, selainpohjainen My+® laboratoriotietojärjestelmä.
HUSLABin näytteenotto sekä kliininen kemia ja hematologia on jo liitetty My+:aan, ja järjestelmän käyttöönotto jatkuu HUSLABin eri toimipisteissä. Seuraavaksi mukaan on tulossa kliininen mikrobiologia, patologia ja genetiikka, joista kevääseen 2020 tultaessa patologian ja kliinisen mikrobiologian käyttöönotot ovat nyt jo käynnissä.
Mylab on meille pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa yhteistyö jatkuu tiiviisti. Palvelu on aina joustavaa ja asiakasta kuuntelevaa, Laitinen kiittelee.
Laitinen huomauttaa, että asiakkaiden tarpeet muuttuvat koko ajan ja laboratorion tulee muuttua niiden mukana. Myös tietojärjestelmiltä odotetaan paljon.
Ei enää riitä, että välitämme pyyntöjä ja tuloksia, vaan toiminnan seuranta ja raportointi on entistä tärkeämpää. Meidän tulee osata kertoa, mitä tutkimuksia kustakin hoitoyksiköstä on tilattu ja kuinka nopeasti pystymme vastaamaan pyyntöihin, hän summaa.
HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava kliinisten laboratoriopalveluiden tuottaja, jossa tehdään lähes 20 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuosittain. Liikelaitoksen omistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Henkilökuntaa on yli 1500, joista noin 450 työskentelee jatkossa uudessa HUSLAB-talossa Helsingin Meilahdessa.
(Artikkelia päivitetty toukokuussa 2020)
Lue lisää käytössä olevista My+® sovellusratkaisuista HUSLABissa:
My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat