Tietojärjestelmien käytettävyydellä on perinteisesti tarkoitettu käyttömukavuutta. Kun kyse on elintärkeästä potilastiedosta, käytettävyyden tulee edistää myös käyttöturvallisuutta, Mylabin käyttöliittymäasiantuntija Hanna Arvola-Sundström painottaa.
Edessäsi on nurmialue, jonka kävelytie kiertää. Pääsisit nopeammin perille kulkemalla nurmialueen poikki. Oikaisetko?
Todennäköisesti oikaiset ja niin tekee moni muukin. Mutta jos nurmialue olisikin aidattu, joutuisit kiertämään perille kävelytietä pitkin.
Entäpä jos nurmikko olisikin vaarallisen liukas? Silloin korkea aita estäisi sinua kaatumasta.
Mylabin käyttöliittymäasiantuntija Hanna Arvola-Sundström toteaa, että perinteisesti tietojärjestelmien käytettävyys on ajateltu vain käyttömukavuutena: käyttö on sujuvaa eikä vaadi ylimääräisiä vaiheita.
Lääkinnällisten laitteiden käytettävyys tarkoittaa kuitenkin ensisijaisesti käyttöturvallisuutta. Se voi edellyttää jopa enemmän klikkailuja ja varmistuksia, jotta potilasturvallisuus ei pääse vaarantumaan.
Kun tunnistamme, että tässä käyttäjä saattaisi tehdä käyttövirheen, voimme ehkäistä näitä tilanteita järjestelmän hyvällä suunnittelulla. Olennaista on, että tunnemme tuotteen käyttöympäristön ja käyttäjäryhmät hyvin, Arvola-Sundström huomauttaa.
IEC 62366 -standardi korostaa riskienhallintaa
Mylab noudattaa tuotekehityksessään IEC 62366-1 -standardia, joka määrittelee käytettävyystekniikoiden soveltamisen lääketieteellisiin laitteisiin.
Standardi edellyttää, että mahdolliset potilasturvallisuutta vaarantavat käyttövirheet tunnistetaan ja minimoidaan jo suunnitteluprosessin aikana.
Standardin mukaan käyttövirheet ovat normaalia toimintaa, jota tuotteen valmistajan tulee ehkäistä etukäteen. Samat vaatimukset koskevat kaikkia valmistajia, Arvola-Sundström muistuttaa.
Jo järjestelmien suunnitteluvaiheessa tunnistetaan käyttötapaukset, jotka sisältävät mahdollisen potilasriskin. Riskienhallinnassa ja testaamisessa painotetaan näitä käyttötapauksia.
Laboratoriotoiminnassa potilasriskejä ovat esimerkiksi, että potilas saa virheellisen vastauksen järjestelmään ja tämän vuoksi virheellistä hoitoa tai hän ei saa vastausta lainkaan, jolloin hoidon aloittaminen viivästyy.
Käytettävyyttä tulee testata entistä enemmän
Uudet viranomaisvaatimukset näkyvät Mylabin asiakkaille siten, että vaatimusmäärittelyt vievät aiempaa enemmän aikaa.
Asiakaskatselmointeja ja asiantuntijakonsultaatioita tarvitaan lisää, ja tarvittava testaamisen määrä asiakkailla lisääntyy. Lisäksi käytettävyystesteihin tarvitaan loppukäyttäjiä, eli laboratoriohoitajia, bioanalyytikkoja ja lääkäreitä.
Meidän tulee perehtyä entistäkin paremmin siihen, miten järjestelmiä laboratoriossa todellisuudessa käytetään, Arvola-Sundström perustelee.
Yhteisenä tavoitteena on, että terveydenhuollossa tapahtuisi mahdollisimman vähän poikkeamia, jotka voivat johtaa vaaratapahtumaan.
Meidän insinöörien tulisi ymmärtää terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän tarpeitaan. Siksi tarvitsemme yhteistä keskustelua ja monialaista yhteistyötä, Arvola-Sundström painottaa.