Samaan aikaan, kun HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja useat kunnat ovat ottaneet käyttöön uutta Apotti-potilastietojärjestelmää, alkaa HUS Diagnostiikkakeskuksen laboratoriotietojärjestelmäuudistuksessa olla näkyvillä viimeiset askelmerkit. Tietoja on tuotu useiden vuosien aikana uuteen laboratoriotietojärjestelmään erikoisala kerrallaan, mutta koronaepidemiastakin huolimatta projekti on mennyt eteenpäin.
Lähdimme korvaamaan vanhentunutta järjestelmää uudella, jotta saamme lisää toiminnallisuuksia ja toimintavarmuutta. Kaikki tieto löytyy nyt yhdestä paikasta. Koronan takia olemme tarvinneet järjestelmään uudentyyppisiä integrointeja ja uusia tuotteita. Lisätoiminnallisuuksien avulla potilaat ovat päässeet itse varaamaan laboratorioaikoja ja olemme pystyneet välittämään tietoja järjestelmästä suoraan potilaille. Nämä ovat välttämättömiä ominaisuuksia näin isoa väestöpohjaa palveltaessa, HUS Diagnostiikkakeskuksen diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo.
Noin kahden miljoonan ihmisen väestöpohjalle kliinisiä laboratoriopalveluita ja lääketieteellisiä kuvantamispalveluita tuottavassa HUS Diagnostiikkakeskuksessa tehdään vuosittain yli 24,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta yli sadassa näytteenottopisteessä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Lehtosen mukaan laboratoriotietojärjestelmälle on keskeistä toimintavarmuus – tutkimustulokset pitää saada luotettavasti analysaattoreista laboratoriotietojärjestelmään ja sieltä potilastietojärjestelmiin.
My+® on ollut vakaa, joten siinä ei ole moitteen sijaa. Tulokset ovat välittyneet luotettavasti potilastietojärjestelmiin. Kehittämistä riittää kuitenkin edelleen. Olemme keskustelleet uusista raportointiominaisuuksista Mylabin kanssa. Esimerkiksi se, millaisessa muodossa tulokset näkyvät potilaalle Kanta-palveluissa, kaipaisi vielä hienosäätöä ja tuotannon raportointiin tarvitsisimme lisää ominaisuuksia.
Erillinen järjestelmä on välttämätön
Lehtosen mielestä järjestelmäuudistuksen kokonaisvaikutuksia on hankala arvioida tässä vaiheessa, sillä tietojärjestelmän osuutta on vaikea erottaa uudistuksen aikana tehtyjen organisaatiomuutosten ja laboratoriotekniikan kehittymisen tuomista tehokkuuseduista. Hän uskoo kuitenkin hankinnan olleen kilpailukykyinen.
Mietimme, ottaisimmeko käyttöön Apotti-järjestelmän laboratorio-osuuden, mutta päädyimme käyttämään erillistä järjestelmää. Mielestäni se oli välttämätöntä, jotta diagnostiikkakeskus voi toimia myös Apotti-alueen ulkopuolella, kuten Kymsoten ja Eksoten laboratorioissa. Yhteisessä järjestelmässä pystymme ohjaamaan kokonaisresursseja paremmin sekä esimerkiksi vaihtamaan tutkimuspaikkaa erilaisissa häiriötilanteissa. Keskittäminen on tuonut tehokkuutta toimintaan.
Omia haasteitaan on tuonut se, että EPIC-järjestelmään pohjautuva Apotti perustuu amerikkalaiseen sairaanhoitomalliin, joka poikkeaa kotimaisesta.
Ongelmia on ollut esimerkiksi käytännön kirjausmenettelyissä, mutta ne on saatu onneksi ratkaistua. Erillinen, kotimainen laboratoriotietojärjestelmä on voinut jopa helpottaa Apottiin siirtymisessä, hän lisää.
Mahdollisimman paljon terveyttä käytössä olevilla resursseilla
HUS Diagnostiikkakeskuksen tavoitteiksi on asetettu terveyden tuottaminen diagnostiikan keinoin, kliinikkoasiakkaan työn helpottaminen ja potilasasiakkaan sujuva asiointikokemus. Lehtonen korostaa, että organisaatio pyrkii tuottamaan käytettävissä olevilla varoilla mahdollisimman paljon terveyttä.
Diagnostiikka on osa normaalia lääketiedettä, emme ole mikään irrallinen osa, vaan yksi lääketieteen erikoisaloista. Ideologiamme on vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin tuottamiseen liittyvä. Terveydenhuolto kehittyy tutkimuksen kautta, joten yhteistyö yliopiston kanssa on tärkeää.
Terveyteen satsaaminen on hyvä investointi, rahat voisi käyttää huonomminkin. Siksi pelkkä kustannusten karsiminen ei ole tarkoituksemme. Nopea diagnostiikka, hyvä hoitoonpääsy ja toiminnan korkea laatu ovat meille keskeisiä asioita.
Omassa toiminnassaan HUS Diagnostiikkakeskus korostaa asiakaslähtöisyyttä, sitä, että palveluiden käyttö on asiakkaille miellyttävää. Huomioitava on, että erilaiset asiakkaat tarvitsevat erilaisia palveluita.
Haluamme auttaa kliinikkoasiakkaita esimerkiksi tutkimusten valitsemisessa ja diagnostisten tutkimusten tulkinnassa. Ja vaikka potilasasiakkaista moni haluaa käyttää terveyspalveluita digitaalisesti, kuten muitakin palveluita, on asia kaksijakoinen. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia tai kyvykkyyksiä hoitaa asioita verkossa. Tämä on huomioitava asiakaskokemuksen rakentamisessa ja täten myös tietojärjestelmien kehityksessä, hän muistuttaa.