Muistatko, kun olit siirtymässä opinnoista kohti työelämää? Millaisia toiveita tai odotuksia sinulla oli? Ohjelmistoasiantuntijamme Tanelin suurin toive oli päästä syventämään opinnoista saatua teoreettista osaamista, kun hän lähetti työhakemuksensa Mylabille vuonna 2021.

Nyt muutama vuosi on ehtinyt jo vierähtää Mylabilla opetellessa terveydenhuollon laboratorioiden toimintaa sekä ohjelmistotuotekehityksen lainalaisuuksia. Millainen Tanelin polku uransa alussa olevana ohjelmistokehittäjänä on ollut Mylabilla?

 

Sukellus genetiikan maailmaan

Taneli pääsi heti mukaan alussa olevaan genetiikan projektiin ja suoraan devaamaan. Ennen Mylabilla työskentelyä hän ei ollut päässyt tutustumaan terveydenhuollon laboratorioiden toimintaan tai genetiikkaan, joten uuden oppimista oli tiedossa paljon. 

Projektin teknologiastack sen sijaan oli Tanelille tuttu jo opinnoista. Työnkuva on ollut alusta asti fullstack-kehitystä, jota kaikki genetiikan projektin ohjelmistoasiantuntijat tekevät Kotlin-React-stackilla. 

“Tiimissämme kaikki tekevät kaikkea, mikä varmistaa sen, että tieto tai osaaminen ei henkilöidy ja työnkuvat pysyvät monipuolisina.” 

Se, että terveydenhuollon laboratorioiden toiminta tai genetiikka eivät olleet aloina entuudestaan tuttuja, eivät hidastaneet nuoren ohjelmistokehittäjän toimeentarttumista tai kehittymistä. Taneli on omaksunut rutkasti uutta tietoa sekä domainista että teknologioista, minkä on mahdollistanut myös häntä ympäröivä tiimi. 

“Meidän tiimissä on kokeneiden devaajien lisäksi myös sovellusasiantuntija Harri, joka domain-osaajana tuntee ja ymmärtää asiakkaan toimintaympäristöä ja osaa kommunikoida asiakkaiden tarvetta täsmällisesti muulle tiimille.” 

Palautteen rooli ammatillisessa kehittymisessä

Tanelille on ollut alusta asti tärkeää päästä kehittämään taitojaan ja kasvattamaan itseluottamustaan ohjelmistokehittäjänä. Kehittymisen kannalta aktiivinen palautteen saanti on ollut erittäin olennaista. Sitä on ollut saatavissa sopivasti alusta alkaen:  

“Olen saanut tosi paljon hyvää palautetta katselmoinneissa ja keskusteluissa. Uskallan myös kysyä, sillä haluan saada ajatuksia siihen, miten voisin kehittyä ohjelmistokehityksessä.” 

Tiimi keskustelee paljon ja aktiivisesti. Se on pitänyt myös kynnyksen kysyä matalana. Taneli ottaa rohkeasti yhteyttä tiimiinsä, jos hän haluaa pallotella ajatuksia esimerkiksi jonkun kehitettävän ominaisuuden kohdalla. 

“Tiimin ilmapiiri kannustaa kysymään. Minun ei ole tarvinnut pelätä virheiden tekemistä ja näyttämistä.” 

Kaikille tulee vastaan tilanteita, jossa omaa koodia pitää korjata paremmaksi. Silloin Tanelin mielestä ei saa antaa oman egon tulla tielle, vaan jatkaa työstämistä koodin parantamiseksi.  

“Toisaalta kollegojen odotukset ovat olleet mielestäni realistisia sen suhteen, minkä tasoista koodia minun kokemuksellani tehdään. Toki on tuntunut myös hyvältä ratkoa kinkkisiä ongelmia ja ylittää oma osaaminen. Ne ovat kehittymisen hetkiä parhaimmillaan.” 

Mitä sellaista Taneli on oppinut, jota koulun penkiltä ei voi saada?

Ehdottomasti isoimmat opit ovat olleet sovellusarkkitehtuuriin perehtyminen ja käsityksen laajentaminen siitä, millaista ohjelmistokehitys oikeasti on, kun tehdään isoa toimitettavaa softaa. 

Käytännön työssä hän on päässyt kasvattamaan ymmärrystään siitä, millainen on sovelluksen rakenne, miten sitä jäsennellään ja mitä erilaisia vastuualueita siihen kuuluu, jotta se pysyy koherenttina. 

“Opinnoissa projektit aloitettiin yleensä täysin nollasta. On aika erilaista tehdä ohjelmistokehitystä, jossa laajennetaan ja parannellaan jo olemassa olevaa, ehkä pidemmänkin aikaa käytössä ollutta järjestelmää.” 

 

Joustava ja arvostava työpaikka uransa alussa oleville ohjelmistokehittäjille

Mylab on Tanelin mielestä ollut hyvä paikka aloittaa työura ohjelmistokehityksen parissa. 

“Tiimi ja työyhteisö ovat suhtautuneet myönteisesti opintojen tekemiseen töiden ohessa. Monessa asiassa tullaan vastaan ja joustetaan.” 

Erityisen hienolta on tuntunut huomata työn arjessa se, että kaikkien panos on yhtä tärkeä, työkokemusvuosista riippumatta. Tiimissä ei hänen mukaansa tietoisesti erotella junior- ja senior-kehittäjiä. Kun muutama vuosi työkokemusta on jo plakkarissa, Taneli ei oikeastaan koe enää olevansa junior-kehittäjä. 

“Osaan tehdä nykyään itsenäisemmin päätöksiä. Se on myös hivellyt itsetuntoa, kun olen saanut kokeneemmilta kannustavaa palautetta siitä, että pystyn ratkomaan yhtä vaikeita ongelmia kuin kokeneemmat tekijät.” 

Kiinnostaako sinua lukea lisää ohjelmistokehittäjien kokemuksista? Löydät lisää blogiartikkeleita täältä. Kannattaa seurata meidän työn arkea myös Linkedinissa.

Uutiset ja blogit